Mutta kuka ripusti Penttilä-kyltin puun latvaan?

Kolmisen kilometriä Koivistolta rantatietä Humaljoen suuntaan tien mutkassa tarkkaavainen huomaa korkealle mäntyyn kiinnitetyn kyltin Penttilä. Kyltissä on kylän nimen lisäksi vuosiluvut 1600-1948. Mistä on kysymys Mäkeläisten sukuseuran puheenjohtaja Risto Mäkeläinen.

­-Kylttiä eivät ole vieneet puuhun evakkoon lähteneet entiset penttiläläiset vaan nykyiset rannan asukkaat. Tämä on suuri ele heiltä. Nyky-penttiläläisistä suurin osa siirrettiin eri puolilta Neuvostoliittoa vuonna 1948 asuttamaan kylää, meidän Iisakkala-taloon tuli murmanskilaisia jo vuonna 1947. Vuosiluku 1600 puolestaan kertoo milloin Penttilä on ensimmäisen kerran mainittu asiakirjoissa, kertoo Mäkeläinen.

Osa uusista penttiläläisistä kävi taloksi suomalaisten ehjiksi jääneisiin taloihin. Uusia taloja oli noussut jatkosodan aikaisen jälleenrakennuksen ansiosta. Muutoin Penttilä oli tuhoutunut 1940 lähes kokonaan, kun suomalaiset joutuivat vetäytymään Mannerheim-linjalta, ja joukot polttivat taloja etteivät ne olisi jääneet viholliselle asumiskelpoisina.

Mäkeläisten sukuseura on tehnyt kesäretkiä Penttilään vuodesta 1989. Alussa matkoja tehtiin joka vuosi, mutta vuodesta 2007 joka toinen vuosi. Alussa matkanvetäjänä oli Eero Mäkeläinen.

- Kesäretkiin liittyen ei oikeastaan ole ollut muita ongelmia kuin rajan ylitykset. Virkamiehet eivät voi mitään rajabyrokratialle, heidän on toimittava ohjeiden mukaan. Ruuhkaa syntyy väkisin ja se harmittaa. Ongelman ratkaisi Allegro-junayhteys, se on ylivoimainen matkustustapa Viipuriin, jonne voi tilata bussin odottamaan.

Tämän kesän 2019 matka oli järjestyksessään jo 24. Mukana oli 23 Mäkeläisten, Kaukiaisten ja Ratioiden jälkeläistä sekä heidän puolisoaan.

-Penttilän lisäksi on käyty aina Kirkolla ja Viipurissa, myös kauempana Sortavalassa, Käkisalmessa, Pietarissa ja Kannaksen eri kohteissa. Ja tärkeimmät taistelupaikat on koluttu ja analysoitu, sanoo Risto Mäkeläinen.

Muolaasta Terijoelle

Kesän 2019 retken ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Lauri Kanteen kotitalon paikka Muolaan Väärämäessä, jossa Laurin poika Heikki kertoi matkalaisille paikasta ja kuinka Soittolan kylän joutui lähtemään evakkoon 2.12.1939.

Heikki Kantee luki otteen isänsä kirjoittamasta kirjasta "Konsa vaino Suomeamme…" Kuulijat saivat elää uudelleen sen tuskaisan hetken, kun kotitalo oli jätettävä ja kuinka talosta piti palata pelastamaan tärkeät perheen valokuvat.

Rajajoen sillalla ihmeteltiin pientä puroa ja tuhotonta, jopa yli 4-metristen jättiputkien määrää, joita sikäläiset eivät saa kasvin myrkyllisyydestä huolimatta tuhottua. Terijoella yöpymispaikkana oli Spa Hotel Terijoki, joka yllätti laadullaan.

"Tsaarin seppä"

Seuraavana päivänä jatkettiin kohti Koivistoa ja Penttilää. Matkalla Lauri Ratia innosti ryhmää etsimään äitinsä isoisän, kyläseppä Erik Aution talon raunioita Jukkolassa. Seppä Autio oli aikoinaan saanut lisänimen Tsaarin seppä, kun hän oli korjannut seudulla lomailleen Nikolai II:n veneen potkurin.

Nyt aika oli tehnyt tehtävänsä, kun Lauri äitinsä Liisan kanssa kävi paikalla 1996, rauniot näkyivät selvästi, mutta eivät enää.

Penttilässä jalkauduttiin etsimään entisten kotitalojen paikkoja. Mäkeläiset menivät Iisakkalan tilalleen ja Ratiat Syrjän talolle.

-Oikeus ja kohtuus olisi, että penttiläläiset saisivat edes pienen rojaltin sinne rakennetun sataman öljytoimituksista. Sekin harmittaa, että Iisakkalan vuokralaiset eivät ole maksaneet mitään vuokraa. Tila on sentään ollut sukumme kotitila vuodesta 1761, toteaa Risto Mäkeläinen pieni virne suupielessä.

Antonin sauna jäljellä

Merikapteeni Anton Ratian talon paikalle ovat venäläiset rakentaneet vaaleansinisen datshan. Entisen talon perustukset näkyvät heikosti rannansuuntaisina. Pojanpoika Jarmo Ratia osoitti Antonin poikien Erkin, Yrjön ja Urpon kesällä 1941 rakentaman yhä paikallaan olevan saunan. Asiaa todistivat Erkin tytär Heidi, Urpon poika Lauri sekä Yrjön pojat Jarmo ja Martti sekä Yrjön tyttären Maijan poika Mikko. Myös Ratioiden punatiilinen maakellari oli jäljellä koristeltuna amerikankielisellä F..ck-kirosanalla.

Tilanne Penttilässä on nykyään se, että uusia taloja on rakennettu ja vanhoja (suomalaisia) kunnostettu. Nyt rannalle muuttaa vapaa-ajanasuntoihin varakasta väkeä Pietarista. Entiset penttiläläiset harmittelevat, että kylätietä vaan ei saada kuntoon - tiehoitokuntaa ei ole ja kaupunki ei piittaa.

Yksi asia on pysynyt samana sentään vuosikymmenet: upea hiekkaranta ja iso kivi etäänpänä rannasta Suomenlahden Koivistonsalmessa, jonne kylän lasten piti pulikoida kesäisin ja suorittaa samalla uintitesti.

Muistohetki kirkolla

Koiviston kirkon kupeessa, Risti ja purje -patsaalla ja entisen sankarihautausmaan kohdalla pidettiin muistohetki. Humaljokelainen Unto Jack lauloi Veteraanien iltahuudon ja patsaalle jätettiin kukkatervehdys. Paikalle on haudattu 93 sotilasta ja kaksi lottaa.

Suomen Koivisto-Seura ry rakentaa paikalle muistoalueen. Kuuteen nimilaattaan tulevat vainajien nimet ja hautaristien tilalle isoon kaareen koko kesän kukkivat koivuangervot. Tulevaisuudessa sankarien muiston ääreen voi kokoontua jälkipolvi. Varainkeruu on yhä käynnissä. Alue esiteltiin Koiviston Viestissä toukokuun 2019 numerossa.

Teksti ja kuvat: Martti Ratia

Julkaistu Koiviston Viestissä elokuussa 2019.